LOMAT Lähteinä käytetty: vuosilomalaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050162 työsopimuslaki:https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055
Vuosiloma ja käsitteet
- sovelletaan muutamin poikkeuksin kaikkeen työ- ja virkasuhteessa tehtyyn työhön.
- työehtosopimuksilla voidaan vuosilomasta sopia toisin kuin laki määrää
- vuosilomalakia ei sovelleta: oy:n toimitusjohtajaan, yrittäjiin/ammatinharjoittajiin eikä tavanomaisena harrastustoimintana tehtävään työhön
KÄSITTEET
- lomanmääräytymisvuosi: 1.4.–31.03. esimerkiksi 1.4.2018–31.3.2019
- täysi lomanmääräytymiskuukausi: kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt 14 työpäivää tai työssäoloon rinnastettavaa päivää TAI kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt 35 työtuntia.
- kesälomakausi: 2.5. – 30.9.
- talviloma: se osa lakisääteisestä vuosilomasta, joka ylittää 24 päivää –
- talvilomakausi: 1.10. – 30.4. –
- lomapäivä: Vuosilomajaksolle sijoittuvat arkipäivät ja lauantait. Lomapäiviksi ei lasketa sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää
Loman kertyminen
Vuosiloman pituuden laskemiseen vaikuttavat:
- työsuhteen kesto lomanmääräytymisvuoden lopussa (vuoden vai alle vuoden)
- työaika (kumman ansaintasäännön piiriin työntekijä kuuluu)
- täyttyykö kuukausittainen työssäoloehto (14 päivää / 35 tuntia)
- kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta kertyy kahden (alle vuoden työsuhde) tai kahden ja puolen arkipäivän (yli vuoden työsuhde) lomaan, eli lomaoikeus on lain mukaan enimmillään 24 tai 30 arkipäivää vuodessa.
- lomaa ansaitaan 1.4. – 31.3. välisen lomanmääräytymisvuoden aikana, ja se voidaan pitää lomakaudella (kesäloma 24 päivää) ja sen ulkopuolella (talviloma 6 päivää) ellei muuta ole työnantajan ja työntekijän välillä sovittu. Tarkennus työsuhteen keston tarkasteluun: jos työsuhde on jatkunut 31.3. mennessä vähintään vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta –
- lomaa kertyy myös esim. perhe-, opinto- tai vuorotteluvapaan ajalta. Ase- tai siviilipalveluksen ajalta lomaa ei kerry. Sen ajan työsuhde on ns. lepäävä.
- pyöristyssääntö: jos loman pituutta laskettaessa tulokseksi ei tule kokonaislukua, pyöristetään se ylöspäin täydeksi lomapäiväksi
- jos työsuhteen päättyessä vuosilomia on pitämättä, maksetaan ne työntekijälle lomakorvauksena. Toistuvissa määräaikaisissa työsuhteissa vuosiloma-asiassa on katsottava kuten yhtenäinen työjakso.
Vuosiloman ansaintasäännöt: 14 työpäivää (tai työssäolonveroista päivää) tai 35 työtuntia kuukaudessa täyttävät lomanmääräytymiskuukauden ehdot.
- 14 päivän sääntö: Työsopimuksessa min. 14 työpäivää/kuukausia. Tuntimäärällä ei merkitystä.
- 35 tunnin sääntö Jos työntekijä on työssä harvemmin kuin 14 päivänä, hän kuuluu kokonaan 35 tunnin ansaintasäännön piiriin edellyttäen että joinain kalenterikuukausina työtä on min. 35 tuntia.
Valinnan ansaintasääntöjen välillä ratkaisevat työsopimuksessa sovitut työajat ja vakiintuneet työaikajärjestelyt. Tilapäisiä työaikamuutoksia ei huomioida. Jos työsopimuksessa ei ole sovittu työpäivien / tuntien määrää, tehdään arvio jälkikäteen toteuman mukaan.
HUOM! Työsuhteeseen sovelletaan joko 14 päivän tai 35 tunnin sääntöä, niitä ei sovelleta rinnakkain tai lomittain eri kuukausina. Esim. Jos 14 päivän ansainnan piiriin kuuluvalle työntekijälle ei jonakin kuukautena kerry 14 työ- tai työssäolon veroista päivää, hän ei ansaitse tältä kuukaudelta lomaa, vaikka 35 työtunnin raja täyttyisikin.
Vuosilomapalkka
Työsopimuksen mukaan vähintään 14 pv/kk työskentelevät kuukausi- ja viikkopalkkaiset työntekijät
- palkka myös vuosiloman ajalta
- loman (tai sen osan) alkamisen ajankohta määrää lomapalkan suuruuden.
- vuosilomapalkan laskennassa lomajakson palkka lasketaan kertomalla päiväpalkka lomajakson työpäivien määrällä. – Jos kk-palkkaisen työntekijän työaika/ palkka ovat muuttuneet vuoden aikana. lasketaan lomapalkka prosenttiperusteista lomapalkan laskentasääntöä käyttäen (lisää alempana). (esim. osa-aikainen työaika, työajan muutos). – Lakiin perustuvia palkanlisiä (ylityö-, hätätyö- ja sunnuntaityökorvaukset) ei huomioida.
- työehtosopimusten kiinteät lisät (kuten kielilisä) huomioidaan. Samoin esim. ilta- tai lauantaityökorvaukset jos työtä tehdään jatkuvasti vahvistetun työjärjestyksen mukaan.
- vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista jos loma kestää min. 7 päivää.
Tunti- ja urakkapalkkaiset työntekijät
- vuosilomapalkka lasketaan lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden (1.4. – 31.3.) maksetun keskimääräisen päiväpalkan perusteella
- lomanmääräytymisvuoden ansio – huomioon otetaan lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka sekä esim. sunnuntaityön peruspalkka, sunnuntaityökorotus, ylityökorvausten perusosa, lisätyöstä maksettu palkka sekä työehtosopimuksen mukaiset säännöllisesti ja jatkuvasti maksettavat tuntikohtaiset lisät, kuten ilta- ja lauantaityökorvaukset, ilta- ja yötyölisät.
Provisiopalkkaiset työntekijät
- Kuukausipalkkaisen työntekijän mahd. provisio (jos toistuva) huomioidaan lomapalkassa
Prosenttipohjainen lomapalkan laskentasääntö
- työsopimuksen mukaan vähintään 35 t/kk työskentelevät – jos työsuhde < vuoden, vuosilomapalkka on 9% lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta palkasta
- jos työsuhde on > vuoden, lomapalkka on 11,5 prosenttia palkasta. (Tarkista TES, esim. kaupan alan TES:n 10 ja 12,5%).
- jos palkkaustapa muuttunut vuoden aikana, lasketaan vuosilomapalkka sen palkanlaskentatavan perusteella, jota työntekijään sovelletaan lomanmääräytymisvuoden päättyessä.
Lomaraha
Tarkasta TESn määräykset!
- lomarahan maksaminen ei perustu vuosilomalakiin vaan joko työehtosopimukseen, työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen. Työntekijällä ei ilman eri sopimusta ole oikeutta lomarahaan.
- lomarahan suuruus on yleensä 50 % lain tai TESn mukaan lasketusta vuosilomapalkasta.
- jos vuosiloma pidetään useassa eri jaksossa, suoritetaan lomaraha yleensä kultakin loman osalta erikseen. Joskus maksetaan puolet loman alkaessa ja puolet sen päätyttyä.
- joissain työehtosopimuksissa lomaraha tulee maksettavaksi myös lomakorvauksesta.
- lomarahan voi tietyin edellytyksin vaihtaa vapaaksi.
Vuosilomakorvaus
Vuosilomakorvaus työsuhteen päättyessä: työntekijällä on oikeus saada lomapalkkaa vastaava lomakorvaus.
Kaikilla on oikeus lomakorvaukseen Toistuvissa määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevä: lomakorvaus määräytyy /siltä osin kuin hänelle ei ole kertynyt oikeutta vuosilomaan tai lomakorvausta ei ole maksettu) kunkin työsuhteen päättyessä vuosilomalain 17 §:n mukaan.
Tällöin lomakorvaus lasketaan prosenttiperusteisesti 1.4.–31.3. aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Palkkaan lasketaan lisä-, yli- ja hätätyöstä maksetut peruspalkat sekä palvelurahat, mutta ei hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusosaa. Palkkaan lisätään äitiys-, isyys-, erityisäitiys- tai vanhempainvapaan aikana saamatta jäänyt palkka. Jos työntekijän työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden (31.3.) loppuun mennessä jatkunut alle vuoden, prosenttiluku on 9. Yli vuoden jatkuneissa työsuhteissa prosentti on 11,5.
Sopimus vuosilomaetuuksien siirtämisestä
- jos työntekijällä on useita lyhytaikaisia määräaikaisia sopimuksia saman työnantajan kanssa, on oikeus lomakorvaukseen kunkin määräaikaisen sopimuksen päättyessä.
- voidaan uudessa määräaikaisesta työsopimuksessa sopia, että kertyneet vuosilomaetuudet (loma-oikeus, vuosilomakorvaus) siirretään annettaviksi seuraavan työsuhteen aikana.
- edellytyksenä on, että työnantaja ja työntekijä tekevät uuden työsopimuksen ennen määräaikaisen työsopimuksen päättymistä ja sopivat, että kertyneet vuosilomaedut siirretään annettavaksi seuraavan sopimuksen aikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti, ja se liitetään vuosilomakirjanpitoon.
- useasta eri työsopimuksesta kertyneet vuosilomaetuudet voidaan sopimalla kerätä yhteen. Kerätyt vuosilomapäivät on annettava kesäloman osalta lomakautena ja talviloman osalta lomakauden ulkopuolella.
Vuosiloman antaminen
Työnantajan oikeus on määrätä vuosiloman ajankohta, yleensä sovitaan yhdessä.
- Vuosiloma annetaan arkipäivinä ja myös lauantai on lomapäivä!
- Vuosiloman 24 arkipäivää eli kesäloma on sijoitettava lomakaudelle eli 2.5. – 30.9.
- Muu osa lomasta (eli talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä, eli 1.10. – 30.4. välisenä aikana.
- Kausiluontoisessa työssä tästä voidaan poiketa.
- Loman jakaminen: lähtökohtaisesti loma on annettava yhdenjaksoisena, kesäloma 24 arkipäivää ja talviloma 6 arkipäivää. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa. HUOM! yhden lomajakson tulee olla min. 12 arkipäivää. Tästä säännöstä ei saa edes sopimalla poiketa! 12 pvän ylittävä jakso voidaan siirtää seur. kesälle. Siirretty loma tulee pitää viimeistään vuoden kuluttua lomakauden päättymisestä.
- Vuosilomapäiviksi ei lasketa: – Sunnuntaipäiviä – Uudenvuodenpäivää (kirkollinen juhlapäivä) – Loppiaista (kirkollinen juhlapyhä) – Pitkäperjantaita (kirkollinen juhlapäivä) – Pääsiäislauantaita (mainittu erikseen vuosilomalaissa) – 2. pääsiäispäivää (kirkollinen juhlapäivä) – Vapunpäivää (mainittu erikseen vuosilomalaissa) – Helatorstaita (kirkollinen juhlapäivä) – Juhannusaattoa (mainittu erikseen vuosilomalaissa) – Juhannuspäivää (kirkollinen juhlapäivä) – Pyhäinpäivää (kirkollinen juhlapäivä) – Itsenäisyyspäivää (mainittu erikseen vuosilomalaissa) – Jouluaattoa (mainittu erikseen vuosilomalaissa) – Joulupäivää (kirkollinen juhlapäivä) – Tapaninpäivää (kirkollinen juhlapäivä)
Yleiset periaatteet ja työntekijän kuuleminen
- Työnantajan on selvitettävä työntekijöille vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet.
- Työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta ja ilmoitettava loman ajankohta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista.
- Työnantajalla ei ole oikeutta peruuttaa lomaa tai siirtää sitä toiseen ajankohtaan ilman työntekijän suostumusta. Jos työnantaja loman ajankohtaa yksipuolisesti muuttamalla aiheuttaa työntekijälle vahinkoa, hänen on korvattava syntynyt vahinko.
- Vuosiloman säästäminen: Työntekijällä on oikeus säästää talviloman osuus (kuusi lomapäivää). Säästäminen voi siis tapahtua siitä loman osasta, joka ylittää 24 päivää, jos tästä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Työnantaja ei voi kieltää loman säästämistä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työntekijä säästää 18 päivää ylittävän osan kesälomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijän on neuvoteltava vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien lukumäärästä työnantajan kanssa viimeistään, kun työnantaja vuosilomalain mukaisesti varaa työntekijälle tilaisuuden esittää mielipiteensä vuosiloman ajankohdasta. Säästövapaa on annettava työntekijälle tämän määräämänä kalenterivuonna tai –vuosina tarkemmin sovittuna ajankohtana. Mikäli asiasta ei voida sopia, työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen säästövapaan alkamispäivää. Säästövapaa on luonteeltaan vuosilomaa. Siihen sovelletaan vuosilomaa koskevia säännöksiä. Säästövapaan palkka määräytyy samojen periaatteiden mukaan kuin vuosiloma-ajan palkka. Vuosilomalain mukaista kerrointaulukkoa on jatkettu yli 30 päivän siten, että 30 lomapäivää vastaavaa kerrointa 27,8 korotetaan luvulla 0,9 jokaista sellaista lomapäivää kohden, joka ylittää 30 päivää.
Vuosiloman siirtäminen työntekijän työkyvyttömyyden vuoksi
- Työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien, jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, ei kuitenkaan jos työkyvyttömyys on aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.
- Huom: kuuden päivän omavastuu! Omavastuu ei kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan! Täyttä kuuden päivän omavastuuta sovelletaan viiden viikon eli 30 arkipäivän vuotuiseen vuosilomaan. Jos työntekijä on ansainnut lomanmääräytymisvuonna enintään 24 arkipäivää vuosilomaa, hänellä ei ole ollenkaan omavastuuta. Jos työntekijä on ansainnut yli 24, mutta alle 30 arkipäivää vuosilomaa, omavastuupäiviä on 24 päivää ylittävien päivien verran.
- Työntekijän tulee pyytää loman siirtoa, työnantajalla ei ole velvollisuutta oma-aloitteisesti ottaa työkyvyttömyyttä huomioon. Pyyntö tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Loma ei automaattisesti jatku siirrettävien lomapäivien lukumäärällä vaan työnantaja määrää vuosiloman ajankohdat. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohdasta kaksi viikkoa ennen loman alkua tai jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista. Siirretty kesäloma on annettava, mikäli mahdollista, lomakauden (30.9.) loppuun mennessä. Sairauden vuoksi pitämättä jäänyt talviloma voidaan siirtää pidettäväksi myöhemmin, viimeistään kuitenkin vappuun mennessä tai jos tämä ei ole mahdollista, kalenterivuoden loppuun mennessä.
- Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuissa aikarajoissakaan mahdollista, saamatta jäänyt loma saadaan korvata lomakorvauksella.
Vuosilomapalkkalaskelma
- Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle laskelman, josta ilmenevät lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet, jotta työntekijä voi tarkistaa saamansa lomapalkan tai lomakorvauksen oikeellisuuden. Laskelma on annettava maksun yhteydessä.
Vuosilomakirjanpito
Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijän vuosilomista ja säästövapaista sekä tämän lain perusteella määräytyvistä palkoista ja korvauksista. Kirjanpitovelvollisuus koskee kaikkia sellaisia työnantajia, joiden palveluksessa on vuosilomalain soveltamispiiriin kuuluvia työntekijöitä.
Vuosilomakirjanpidossa oltava:
- Ansaittujen lomapäivien kokonaismäärä
- Annettujen vuosilomien ajankohdat ja pituudet
- Mahdolliset säästövapaat
- Työntekijöiden kanssa tehdyt kirjalliset sopimukset
- Perusteet, joiden mukaan lomien pituudet on laskettu: työsuhteen kesto, lomaa kerryttämättömät poissaolot, täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä
- Vuosilomapalkkojen erittely, josta selviää mm: kuukausipalkan lisäksi maksettavat tuntikohtaiset lisät, työntekijän tekemät työpäivät tai työtunnit, poissaoloajoilta maksetut palkat, ansio, josta lomapalkka on laskettu, ruokaedun korvaus, jos etua ei ole käytetty loman aikana, lopullinen vuosilomapalkan tai lomakorvauksen suuruus
- Sopimukset kirjallisina
Vuosilomalakia valvoo työsuojeluviranomainen. Vuosilomakirjanpito sekä kirjalliset sopimukset on vaadittaessa näytettävä työsuojelutarkastuksessa.