Usein yrittäjiä mietityttää rekrytoinnin lainsäädäntö ja miten lait rajoittavat uuden työntekijän valitsemista. Tarkista tällä listauksella, että periaatteet ovat sinulle selvillä 🙂
- Kun työmäärä yrityksessäsi kasvaa, aloita selvittämällä nykyisten työsuhteiden tilanne. Yritykselläsi voi olla velvollisuus tarjota tehtävää esimerkiksi lomautetulle, osa-aikaiselle, vuokratyöntekijälle tai aiemmin irtisanotulle työntekijälle. Jos yrityksessäsi on osa-aikainen tai lomautettu työntekijä, jolla on riittävä ammattitaito tai hänet voi kouluttaa uuteen tehtävään, tarjoa työtä ensin hänelle. Kolmantena vuorossa ovat samankaltaisista tehtävistä alle 9 kk sisällä tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut työntekijät.
- Kun ilmoitat avoimesta tehtävästä julkisesti, mieti selkeät valintaperusteet, joihin on helppo palata päätöksiä tehdessä. Avoimista paikoista kannattaa tiedottaa myös yrityksen sisällä, jotta nykyiset työntekijäsi saavat tasaväkisen mahdollisuuden hakea tehtävään. Moni työnantaja on joutunut tahtomattaan suurennuslasin alle, kun on kenties ajattelemattomuuttaan kirjoittanut työpaikkailmoitukseen hakevansa tehtävään miestä tai naista. Hakijoiden rajaaminen sukupuolen perusteella on sopivaa vain erittäin painavasta syystä, esimerkiksi luottamukselliseen hoitosuhteeseen voitaisiin perustellusti hakea tietyn sukupuolen edustajaa.
- Puolueettomasti parhaita päätöksiä! Suhtaudu kaikkiin saapuneisiin hakemuksiin avoimin mielin, sillä asettamalla hakijoita eri asemaan esimerkiksi sukupuolen, iän tai syntyperän perusteella voi syyllistyä syrjintään. Objektiivinen valinta voi perustua esimerkiksi ansiovertailuun tai hakijan sopivuuteen kyseiseen tehtävään. Haastattelutilanteeseen valmistautuessa kannattaa miettiä, onko kyseisillä tiedoilla todellista merkitystä tulevassa tehtävässä.
- Arkaluontoiset kysymykset ovat työelämän tietosuojalain vastaisia, ja tarpeeton punainen vaate työpaikkahaastattelussa. Tasa-arvolaissa puututaan myös tiukasti uteluihin esimerkiksi perhesuunnitelmista, eikä raskaus tai muut mahdolliset perhevapaat saa vaikuttaa työhönottoon. Yhteenvetona työnantaja saa kerätä vain työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja ja ne pitää pyytää suoraan työntekijältä. Älä siis kysy Googlelta, vaan hakijalta itseltään. Muista myös, että rakennat samalla mainettasi työnantajana. Positiivisesta hakukokemuksesta kerrotaan mielellään myös kaverille, ja saat jatkossakin hyviä hakemuksia!
- Kun saat avoimeen tehtävään hakemuksia sekä miehiltä että naisilta, tasa-arvolaki kehottaa tekemään ansiovertailun. Ansiovertailussa huomioidaan hakijan koulutus, aiempi työkokemus ja muut tehtävän hoitamisessa hyödylliset taidot. Päätöksen tueksi voi tehdä myös soveltuvuusarvion, joka perustuu esimerkiksi haastatteluihin, testeihin tai suosittelijoilta saatuihin tietoihin. Puntaroidessa tehtävään sopivuutta kannattaa huomioida myös hakijan henkilökohtaiset ominaisuudet, joista voisi olla hyötyä tehtävässä. Sopiiko avoimeen tehtävään paremmin esimerkiksi luonteeltaan sosiaalinen vai yksityiskohdista tarkka hakija? Tasa-arvolakikin sallii sopivimman hakijan valinnan ansioituneemman sijasta, eli ns. hyvän tyypin palkkaamisen.
ERITYISHUOMIONA – Apuvoimaa nuorista?
Erityisesti kesäloma-aikaan nuoretkin koululaiset ovat kiinnostuneita tienaamaan pientä taskurahaa. Alaikäisten palkkaamista ohjaa laki nuorista työntekijästä, jossa käsitellään mm. ikärajoja, nuorille sopivia töitä sekä työsopimuksen osapuolia. Nuorille voi tarjota kevyitä töitä, joihin ohjataan ja perehdytetään huolellisesti. Työnteko ei saa vahingoittaa nuoren terveyttä ja kehitystä eikä haitata koulunkäyntiä. Vakituiseen työsuhteeseen voi ottaa 15-vuotiaan, oppivelvollisuutensa suorittaneen nuoren. Huoltajan luvalla voi ottaa töihin myös 14-vuotiaan tai samana vuonna täyttävän nuoren. Oppivelvollinen nuori voi olla töissä korkeintaan puolet koulun loma-ajasta (esimerkiksi kesälomasta), ja kouluvuoden aikana vain tilapäisesti. Alle 14-vuotiaan voi ottaa töihin ainoastaan aluehallintoviraston myöntämällä poikkeusluvalla. Yli 15-vuotias voi tehdä työsopimuksensa itse, mutta nuorempien sopimukset allekirjoittaa huoltaja tai nuori huoltajan luvalla. Nuorelle maksettavasta palkasta sovitaan työsopimuksesta, mutta vähimmäispalkka voi löytyä alan työehtosopimuksesta. Nuoren palkka on usein n. 70-90% alimmasta taulukkopalkasta.