Työhyvinvoinnin, työnilon, tasapainon ja jaksamisen verkkosivuston on meille koonnut psykoterapeutti Sirpa Alho-Törrönen.
Sirpa on ollut yrittäjänä yli 30 vuotta koulutusalan yrityksessä. Hän on ollut osakkaana 2004-vuodesta verkkokauppabisneksessä, sosiaalisessa yrityksessä joka tuottaa sopimusvalmistusta puualalla ja kiinteistönhuollossa sekä 2016 alkaen myös henkilöstöpalvelualan yrityksessä. Yrittäjätoimien lisäksi Sirpalla on psykoterapiavastaanotto ja hän toimii bisnesenkelinä aloittaville yrittäjille ja startup-yrityksille. Yrittäjyys on monella tapaa tuttua, ja olipa Sirpalla 90-luvulla lahjatavaraliikekin. Sirpan motto on ollut: “Ei ole aikomista, joko teet tai et”. Tähän ajatteluun hän kertoo aikuistumisen ja ikääntymisen tuoneen lempeyttä ja seesteisyyttä. Niitä jaksamisen eväitä.
Työn imua vai ylikuormitusta?
Kun työ on innostavaa, on sillä imua. Aika kuluu siivillä, saat tyydytystä tekemisestäsi. Yrittäjällähän usein näin on, on paljon uupumiselta suojaavia tekijöitä paljonkin työn keskelle: on itse valinnut tekemisensä, voi suunnitella ajankäyttöään, voi tehdä itselle merkityksellistä työtä itse valitsemillaan tavoilla. Joskus voi kuitenkin "kuppi mennä nurin" yrittäjälläkin. Elämässä voi olla muitakin kuormitustekijöitä; riitaa kotona, talousvaikeuksia, kasvatushuolia. Yrittäjyys kun toteutuu keskellä muuta elämää. Oletko miettinyt millainen on sinun työimusi? Vähän tuonnempana käymme käsiksi työstressiin, ja siinä yhteydessä puhumme vähän myös työssä innostusta tukevista ja stressiltä suojaavista tekijöistä.
Mistä syntyy hyvä elämä, mistä tulee onnellisuus?
Jo Aristoteles (384-322 eaa.) ja oppi-isänsä Platon pohtivat hyvän elämän edellytyksiä. Aristoteleen suurimpia ajatuksia oli se, että kaikilla olioilla on sille ominainen “olemus”, jota se pyrkii mahdollisimman hyvin toteuttamaan. Kunkin luonto määrittää sen, mikä on hyvää tuolle oliolle, ja Aristoteleen ajattelussa ihmisen hyvä on onnellinen elämä. Aristoteles ajatteli, että hyveiden avulla ihminen voi toimia oikein elämän eri tilanteissa ja silloin on mahdollista saavuttaa onnellinen elämä.
Nykyisin kovin muodikasta on puhua positiivisesta psykologiasta. Sen piiriin on kerättä kuusi yleismaailmallisesti hyväksyttyä hyvettä. Pensylvanian yliopiston professori Martin Seligman (2004) uskoo hyveiden pätevän kaikkialla maailmassa, niitä voidaan tietysti tulkita eri tavoin eri kulttuureissa
Positiivisen psykologian hyveet ovat 1) viisaus ja tieto 2) rohkeus 3) humaanius ja rakkaus 4) oikeudenmukaisuus 5) itsehillintä ja 6) transsedenssi = henkisyys, toiveikkuus, kiitollisuus, innostus, huumorintaju. Miten nämä hyveet näkyvät sinun elämässäsi, arjessasi, ajankäytössäsi?
Wikipedia määrittää arvot toivotuksi asiaksi, suotavaksi käyttäytymiseksi tai päämääräksi. Arvot ohjaavat sekä ihmisryhmien että myös yksilöiden toimintaa. Arvo on sananmukaisesti arvokasta, merkityksellistä. Agricola tarkoitti sanalla arvo arviota, arviointia.
Arvot ohjaavat toimintaasi. Olet kenties perinyt osan tai kenties kaikki elämääsi ohjaavat arvot vanhemmmiltasi tai joiltakin merkittäviltä henkilöiltä. Tai olet kentie asettunut tietoisesti kasvuympäristösi arvoja vastaan, ja valinnut oman tiesi. On arvoja joiden kenties kerrot olevan itsellesi tärkeitä, mutta todelliset arvosi näyttäytyvät arjessa, siinä mihin aikasi käytät. Varaa aikaa noin 20 min. ja testaa omat arvosi tästä.
Henkilökohtaiset arvosi kertovat sinulle asioista joita pidät tärkeänä. Ne ohjaavat sinua, määrittävät asiat jotka motivoivat sinua, mihin käytät aikaasi. Yrittäjä on monesti valinnut oman yritystoimintansa ja toimialansa oman kiinnostuksensa ja innoituksensa mukaan. Moni yrittäjä kokee toteuttavansa arvojaan omassa yritystoiminnassaan. Ne ovat silloin voimakas “stressipuskuri” ja työnilon lähde. Miten sinulla, miten yritystoimintasi ja omat henkilökohtaiset arvosi kohtaavat?
Ajanhallinta on hassu sana; voiko ylipäätään aikaa hallita? Aika kulkee, juoksee, lentää, kiirii, mutta samalla on hyvin lahjomaton: sitä on jokaisessa päivässä samanverran. Itse ajattelen että aikaa ei voi hallita, mutta aikataulujaan ja ajankäyttöään voi. Tosin esimerkiksi ajankäytön valintojen takana on monesti paljon syvemmät asiat; sinun arvosi ja niihin pohjautuvat valinnat, joko tietoiset tai tiedostamattomat.
Tästä voit ladata itsellesi ajanhallinnan oppaan.
Liikunta ja ravitsemus työnilon takaajina
Liikunta ja ravitsemus yhdessä ovat peruspohja josta kokonaisvaltainen hyvinvointi ja työkyky kumpuavat. Hyvässä työkunnossa sairastavuus on vähäisempää, ja tuottavuuskin on parempaa. Hyvässä kunnossa myös vapaa-aika on antoisampaa! Elämäntaparemontti ja valinnat oman hyvinvoinnin puolesta alkavat pienistä arjen päätöksistä. Tee hyvää itsellesi – olet sen arvoinen!
Move your body!
Itselle sopivasti kuormittava, säännöllinen liikunta on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja työssäjaksamisenkin perusedellytys. Liikkuva ihminen hallitsee paremmin stressiä ja ahdistusta tiukoissa tilanteissa. On tutkittu että liikunnalla on masennukseen ja alakuloon parantavampi vaikutus kuin "masennuspillereillä". Liikunta saa nukkumaan paremmin auttamalla nukahtamaan ja parantamalla unen laatua. Miten sinä liikut?
Popsi hedelmiä, marjoja, vihanneksia!
Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan syö kasviksia, marjoja ja hedelmiä vähintään puoli kiloa päivittäin. Puoli kiloa on noin 5-6 kourallista. Tästä puolet (2-3 annosta) voisi olla hedelmiä ja marjoja. Keskikokoinen hedelmä vastaa yhtä annosta.
Vinkki!
Jos saat vatsanpuruja hedelmistä, korvaa niitä suomalaisilla marjoilla. Yleisimpiä vatsanpurun aiheuttajia ovat omena, päärynä ja luumu (joka on kyllä oiva apu kovaan vatsaan). Banaani, rypäleet, ananas ja sitrushedelmätkin sopivat yleensä herkällekin vatsalle. Vatsaystävällinen on myös kiivi, mutta se ja sitrushedelmät ovat usein muuten allergisoivia.
Jos saat vatsanväänteitä tietyistä kasviksista, kannattaa kokeilla valmistaa niitä eri tavoin, eritoten kypsentämällä. Salaatit, tomaatti, kurkku, munakoiso, kurpitsa, oliivi, lanttu ja kesäkurpitsa sopivat monelle vatsalle, joskin tomaatit saattavat aiheuttaa joillekin suuoireita.
Muista oikea ruokarytmi
Monesti kuulee yrittäjien kertovan sankaritarinoita siitä, miten päivä on kiireinen eikä lounaalle ennätä. Verensokerin pitäminen tasaisena on kuitenkin työkyvyn ja jaksamisen kannalta yksi keskeisimmistä tekijöistä. Jos ruokailujen väli jää päivällä liian pitkäksi, tulee illalla ahmittua vatsa ylitäyteen. Kunnollinen, terveellinen ateriointi auttaa myös ohittamaan herkkujen napsimisen pitkin päivää. Mikä on sitten oikea tai paras ruokarytmi? Valtaosalle ihmisitä sopivin rytmi on aterian tai välipalan nauttiminen 3-4 tunnin välein. Silloin nälkä pysyy loitolla eikä tapahdu väsähtämistä.